maanantai 28. marraskuuta 2011

Ei kiitos mut kiitos kutsusta

Noniin, aivan vitun hyvä. Tuli eilen mentyä nukkumaan noin kello neljä kolmekymmentä yöllä, ja tällä nimenomaisella hetkellä istun tukka paskassa takki päällä koska myöhästyin kahesta julkisenvitunliikenteen kulkuvitunvälineestä. No menen kouluun vitusti myöhässä, I regret nothing. Eilen tosiaan meni ilta semmosissa merkeissä, että muija lemppas mut koska olen ilmeisesti syvältä sieltä ("Mistä?!" "No kysy vielä.") ja ei edes pahemmin harmita koska aika perseestähän tässä on viimiset kaks kuukautta ollut ja saan nyt sitten panna ketä haluan ja milloin haluan että jokaisella pilvellä on se paskareunus :)

I ain't even mad. Totuutta on se, mitä muusani ja idolini ja elämäni valo Arto Tuunela yhdessä semitunnetussa viisussaan kertoo: linja-autojen ja rakkauden perässä voi juosta tai odottaa seuraavaa. Ja tuo kuvaa tätä nimenomaista hetkeä aika vitun hyvin. Kummankaan perässä en juokse, ei jaksa kiinnostaa. Että jos siellä ruudun takana on joku muu seksikäs nainen kuin Vagina niin ota yhteyttä, I will take you to the seventh heaven tai jotain.

Panettaa.

Ja nyt vituttaa vaan se asia, että mutsi nalkuttaa aivan vitusti koska myöhästyn tentistä tai jotain vaikka en todellakaan myöhästy. Ikinä en oo ollut myöhässä. Ja mitä tekemistä jollain matematiikalla on muka vittu minkään kanssa? Ei paskanvittuakaan! Joten otan lungisti, herään illal jatkan unii kuten toinen piristeeni laulussaan ilmaisi.

Nyt vois kyllä juosta siihen linja-autoon ennekö myöhästyn siitäki.
Paskaa maanantaita! Mulla ainakin on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti