Hyvästi Moskova. Nyt taas sellanen fiilis että pää jurriin koska vituttaa ja olen katkera ja perseestä. Voi että, voi että. Kuinka vaikeeta tää elämä voi olla jos sua on siunattu mustasukkaisuudella, huomionkipeydellä ja itseinholla? Voi herranjestas. Painukaa vittuun. En vihaa teitä vaan itseäni. Ural Mocca oisitko mun?
Ehkäpä annan mun ranteen huomenna neulottavaksi niin ei vituta näin paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti